EU:n ja Japanin vapaakauppasopimus tietää hyvää Kärkölässä, Heinolassa ja Lahdessa - puuta itään, koneita länteen

Vapaakauppasopimus vauhdittaa vientiä, mutta Honda ei ehkä halpene kaupassa. Johtajat Koskiselta, Versowoodilta, Viking Maltilta ja Honda Motor Europealta kertovat, mitä kahden kauppamahdin kädenpuristus heidän toimialaoilleen merkitsee.

Tehtaanjohtaja Marko Järvinen vastaa tuotannosta Versowoodin liimapuutehtaalla Heinolassa. Lähes kaikki lähtee Japniin. Kuva: Leevi Vähälä

EU ja Japani pääsivät keskiviikkona yhteisymmärrykseen vapaakauppasopimuksesta.

Kahden kauppamahdin kädenpuristus tietää hyvää esimerkiksi Kärkölässä, Heinolassa ja Lahdessa. Japanilaiset autot halpenevat periaatteessa, jos ne ovat oikeasti japanilaisia.

Sopimus on tehty vasta poliittisella tasolla. Yritykset pääsevät hyötymään sopimuksesta sen jälkeen, kun se on hyväksytty sekä EU:ssa että Japanissa.

Vielä ei tosin tiedetä, millainen hyväksymisprosessi on. Pahimmillaan se on kimurantti: kauppasopimus EU:n ja Kanadan kesken uhkasi kaatua viime syksynä, kun Belgian ranskankielinen osa ei sitä sulattanut.

Säteilee Koskiselle

Toteutuessaan vapaakauppa säteilisi monin tavoin myös Lahden seudulle.

Kärköläläinen puunjalostaja Koskisen vie Japaniin erikoismitoilla sahattua lautaa. Se merkitys on 10 prosenttia konsernin sahateollisuuden tuotannosta, eli yhdeksän miljoonaa euroa vuosittain.

Lankku luokitellaan raaka-aineeksi, jolloin sen tulli on alhainen, vain pari prosenttia, kertoo Koskisen sahateollisuuden johtaja Tommi Sneck.

Kärkölän lankut viedään Helsingin Vuosaaren satamasta japanilaisille pienyrityksille, jotka jalostavat niistä millintarkkoja osia paikallisille talotehtaille. Tällaiseen erikoistuotantoon ei Suomessa kannata ryhtyä.

Tullia suurempi merkitys on Japanin jenin arvolla. Euro maksoi viime vuoden lopussa 115 jeniä, nyt jo 130 jeniä. Jenin heikkeneminen haittaa vientiä Euroopasta.

Japanissa rakennetaan puusta.
 

Heijastuu Heinolaan

Heinolalainen Versowood vie Japaniin liimapuuta ja sahatavaraa. Esimerkiksi Heinolan liimapuutehdas on erikoistunut pelkästään Japanin-vientiin. Tehdas käy nyt täydellä teholla kolmessa vuorossa.

Vienti on alkanut jo 1990-luvun puolivälissä.

- Japani on pitkään ollut Suomen puun merkittävimpiä ostajia, muistuttaa toimitusjohtaja Ville Kopra.

Japanin osuus Versowoodin liikevaihdosta on kuusi prosenttia, eli 22 miljoonaa euroa. Suurin osa on liimapuuta.

- Kauppa on kasvanut ja vetänyt erittäin hyvin. Vapaakauppasopimus toivottavasti vielä vahvistaa vientiä. Sen merkitystä on kuitenkin vielä hankala arvioida, koska siirtymäajoista ei ole sovittu. Japani on vaatinut oitkiä siirtymäaikoja, hän muistuttaa.

Liimapuun idea on liimata laudat yhteen.
 

Suuri puurakennusmaa

Japanin puumarkkinat ovat suuret: maassa rakennetaan vuosittain miljoona asuntoa, joista puolet on puurunkoisia.

Versowoodilla on valmius laajentaa Japani-tuotantoaan myös Vierumäen liimapuutehtaalle. Japanilaiset ovat hyvin tarkkoja laadun suhteen.

Versowood käy kauppaa euroissa, jolloin jenin arvon vaihtelu ei suoraan vaikuta myyjään. Suomalaisten kanssa kilpailevat niin muut Euroopan maat kuin amerikkalaisetkin viejät. Esimerkiksi Ruotsi on suuri puun viejä.

Japanilaisen rakennuspuun laatu on tarkkaan valvottua.
 

Ruokavienti kiihtyy

Elintarviketeollisuuden lasketaan olevan suurin hyötyjä, koska sopimuksen myötä lähes kaikki tullimaksut poistuvat. Nyt ne ovat korkeat, joten ruokaviennin Japaniin odotetaankin kasvavan lähes kolminkertaiseksi.

Lahdessa toimiva Viking Malt myy Japaniin erikoistuotteita kuudelta mallastamoltaan Pohjois-Euroopassa.

- Sen merkitys on muutama prosentti koko konsernin liikevaihdosta, joka on 250 miljoona euroa, kuvailee erikoistuotteista vastaava johtaja Timo Huttunen.

Hän uskoo, että vapaakauppa antaa uusia mahdollisuuksia. Maltaalle lätkäistään nyt vaihtelevia tulleja, jotka voivat olla 20-30 prosenttia. Japanin markkinoista kisaavat myös Australian ja Kanadan mallastamot.

Viking Maltilla on etunaan vakiintuneet suhteet kumppaneihinsa, jotka ovat panimoita ja kauppahuoneita.

- Sikäläiseen kulttuuriin kuuluu, että ollaan pitkäaikaisessa suhteessa, kun ensin päästään alkuun.

Lahtelaista mallasta viedään säännöllisesti Japaniin korkeista tulleista huolimatta.
 

Hondat Japanista tai Euroopasta

Vapaakauppa tarkoittaa periaatteessa myös tuonnin helpottumista Japanista. Japanilaiset automerkit eivät kuitenkaan välttämättä ole Japanissa valmistettuja.

- Hondia valmistetaan Euroopassa, Japanissa ja Keski-Amerikassa, selvittää merkin Suomen-maahantuojaa Honda Motor Europea edustava toimitusjohtaja Jyrki Mäkinen.

Suomessa myydyistä malleista vain Honda Jazz on aito japanilainen. Siihen lätkäistään 10 prosentin tulli Euroopan satamassa. Tulli lasketaan tukkuhinnasta, joka on liikesalaisuus. Liikkeessä uuden auton hinta on noin 17 000 euroa, mutta siitä reilu kolmannes on auto- ja arvonlisäveroa.

Pieni Jazz ei ole Hondan suosituin malli Suomessa, vaan isommat Civic ja CR-V. Niitä valmistetaan Englannissa ja Civiciä lisäksi myös Turkissa. Autojen vienti ja tuonti on tullivapaata EU:n ja Turkin välillä.

- Siksi Turkki on kasvava autonvalmistaja, selittää Mäkinen.

Poliittinen ajoitus

Vapaakauppa

EU ja Japani kertoivat vapaakauppasopimuksesta keskiviikkona.

Ajoitus osui tarkoituksella päivää ennen G20-maiden kokousta ja Yhdysvaltain presidentin vierailua.

Neuvottelut alkoivat vuonna 2013. Neuvottelut monista yksityiskohdista jatkuvat edelleen.

Iso kysymys on yhä investointien suoja. Japani haluaa myös vuosien siirtymäaikoja.

EU:n ja Kanadan välinen vapaakauppasopimus allekirjoitettiin viime lokakuussa.

Suurimmat hyötyjät Suomessa ovat metsä- ja elintarviketeollisuus. Japani on suojellut omaa ruokatuotantoaan korkeilla tulleilla.

Sopimus voi lisätä EU-maiden vientiä Japaniin jopa kolmanneksen. Se voi esimerkiksi lisätä 0,8 prosenttia EU:n BKT-kasvuun.

Lähde: Ulkoasianministeriö
Pirjo Kamppila
pirjo.kamppila@mediataloesa.fi

Jaa artikkeli

Suosittelemme

'); } else { }